Kokemuksia opintovuodesta

Lukuvuosi 2005-06
Matti Mikkelä
Opiskelee kansanmusikkin perustutkintolinjalla Joensuussa

AKO-vuosi oli loistava. Lähdin Kaustiselle sattumalta, koska en  
päässyt yliopistoon opiskelemaan. Olen erittäin tyytyväinen, etten  
silloin päässyt opiskelemaan ja päädyin AKOon. Opin vuoden aikana  
paljon itsestäni ja musiikista, tutustuin mahtaviin ihmisiin ja ennen  
kaikkea oli hauskaa. Ilman AKO-vuotta en todellakaan olisi  
opiskelemassa kansanmusiikkia.

Lukuvuosi 2004-05
Ulla Jauhiainen
Opiskelee kansanmusiikkipedagogiksi Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa Kokkolassa

En edes muista mistä korvani (tai silmäni) ensimmäistä kertaa kannattivat aivoihini sellaisen litanian kuin Ala-Könni-opisto. Täytyy vain sanoa, että onneksi niin tapahtui ja sinne vuodeksi uskaltauduin. Se johti minun tieni kansanmusiikin pariin ja hyvänä oppaana AKO-vuosi on toiminut vielä jatko-opinnoissakin. 
Suorituskeskeisen ja stressaavan lukion jälkeen oli ihanaa vain soitella ja laulella ilman sen suurempia päämääriä. Kansantaiteenkeskuksessa sai notkua mihin aikaan vuorokaudesta tahansa ja niinpä me usein soiteltiin siellä myös yöllä, ja aamulla sitten istuttiin tikut silmissä tunneilla.
Meille muodostui paljon erilaisia bändikokoonpanoja ja siten vähän kaikki soittelivat kaikkien kanssa. Omatoimisesti me opiskelijat pidettiin mm. irkkujameja ja kuoroa.
Ylipäätään oli hirmuisen hauskaa ja turvallisen tuntuista pienelle tytön tyllerölle muuttaa pikkuruisesta kotipaikasta Kaustiselle, jossa Pauliina leikki meille emoa ja me oltiin poikasia. Yhdessä vuosikurssiporukan kanssa oltiin tiiviimmin kuin vahvinkaan mehutiiviste. Välillä tuntui melkein, kun oltaisiin eletty kuplamuovilla päällystetyssä maailmassa. Ja mikäs sen mukavampaa kuin kuplamuovi.
Tämän pienen elämäni aikana AKO-vuosi on ollut kiistelemättä (itseni kanssa) elämäni paras vuosi. Toista yhtä hyvää odotellessa saattaa jo hiuksenikin harmaantua, ellei niitä sitten koko ajan värjäile. AKOssa pahinta onkin seuraavana syksynä päälle pukkaava AKOn-jälkeinen-masennus. Onneksi sain kuitenkin kokea tuon ihanuuden kuplamuovipesäkkeen edes kerran!

Lukuvuosi 2000-2001
Sirpa Syrjä, kansanmusiikkipedagogi (amk), Fil Yo, Mus Yo

Olin AKOssa lukuvuonna 2000-2001 ja vuosikurssitovereitani olivat Annukka Janka-Murros, Tomi Nurmi, Juho Kolehmainen, Sanna Mylläri, Anna E. Karvonen, Virpi Sahi, Kristian Wetterstrand, Laura Ihalainen, Jaakko Tolvi, Riitta Leivo, Ville-Mikko Sikiö, Anu Pitkälampi, Tero Saatsi ja Tuukka Myllymäki. Tuota vuotta ei voi kuin lämmöllä muistella, meillä oli niin hyvä porukka ja touhua riitti. Päivät oltiin tunneilla ahkerasti, ja illat, kuten myös monet yöt, treenattiin ja hengattiin KTK:lla. Tarkkojen laskelmien mukaan tuona vuonna pidettiin joka viikko bileet ja jamiteltiin milloin missäkin. AKO-vuoden perua on mm. Pirukapo yhtye, joka porskuttaa yhä eteenpäin jo yhden levyn tehneenä. Pirukapolaiset, kuten monet muutkin vuosikurssistamme, päätyivät opiskelemaan musiikkia mm. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluun ja konservatorioon. Siitä on edelleen kiittäminen silloista vetäjää Antti Kettusta, niin hyvää ohjausta vuoden aikana saimme. Ja erityisesti vielä täytyy mainita, että kivaa oli!

Ala-Könni-opistoa lämpimästi kaikille suositellen,
*Sirpa